Random fakta nro. 1: Minusta on hauskaa, kun miespuoliset ystäväni ovat luonani yötä. Myöhemmin voin salassa nuuskia tyynyjä, joilla he ovat nukkuneet. Joillain heistä on erityisen mukava ominaistuoksu.

Random fakta nro. 2: Toisaalta luulen, että tämä ystäväpoikien paljous karkottaa kaikki poikaystäväehdokkaat pois näkökentästäni. Kuka uskaltaisi ottaa naisen, jolla on paljon ihania miehiä ympärillään - ystävinään?

Random fakta nro.3: Suurin osa ystävistäni on miespuolisia. Opin melko nuorena, että tytöt tuomitsevat toisiaan hyvin herkästi ja helposti sekä puhuvat paskaa selän takana. Täten viihdyin - ja viihdyn edelleen - paremmin miespuolisten ihmisten kanssa.

Random fakta nro. 4: Tämän takia monet myös ajattelevat, että olen jotenkin miehekäs. On kyllä totta, että suuri osa ystävistäni on miespuolisia ja olen lapsuutenikin leikkinyt naapuruston poikien kanssa, mutta tunnen oloni välillä hyvinkin naiselliseksi. Miehinen ajattelutapa voisi myös johtua siitä, että isäni opetti minut pienenä kalastamaan ja tekemään muita miehisiä juttuja, olin hänelle tavallaan poika jota hän ei koskaan saanut.

Random fakta nro. 5: Jotta ei menisi täysin miespainotteiseksi, rakastan leipomista ja ruuanlaittoa. Valitettavasti yksin asuessa tämä on ikävää, koska varat ovat rajoitetut, ja ruokaa on kätevämpää tehdä isompi annos kerralla. Tämän takia päädyn monesti kutsumaan ystäviäni syömään. Jos olen huonolla tuulella, taikinaa sekoittaessa ja munia rikkoessa voi miettiä päätään selväksi ja tarpeen tullessa kuvitella murskaavansa ihmisten kalloja kulhoon. Muhahaa.

Random fakta nro. 6: Tykkään myös lenkkeillä. Se on hyvä tapa selkeyttää ajatuksiaan. En kuitenkaan yleensä juokse tai hölkkää, vaan kuljen illan pimeydessä vaellellen metsässä tai muualla ihmisiltä näkymättömissä.

Muissa uutisissa tänään: Herra pleijeri kysyi juuri voisiko tulla käymään. En olisi uskonut, että joskus päätyy ihan tänne asti. Saa nähdä peruuko vielä tulonsa. Oikeasti minulla ei erikoisemmin ole mitään intressejä häntä kohtaan - ei romanttisessa mielessä eikä ystävänä, sellainen kusipää välillä että huh. Mutta kyllä leffaseura aina kelpaa, ja kyllä tuota sen pari tuntia jaksaa katsoa.

Pelasin juuri Twilight Princessin läpi. Loistava peli, jossa oli haastetta loppuun asti. Pelin edetessä joutuu käyttämään paljon logiikkaa; vastuksissa täytyy ensin keksiä, miten vastus tapetaan, ja sitten vasta onnistuu kunnolla taistelemaan vihulaista vastaan. Loistava peli, loistava pelisarja, suosittelen lämpimästi kaikille jotka ovat kiinnostuneita myös älyllisesti haastavista konsolipeleistä.

Tämän syksyn aikana olen lukenut myös Chuck Palahniukin teoksen Fight Club. Harrastuneemmalle lukijalle suosittelen teosta lämpimästi. Siitä löytyy paljon symboliikkaa ja mielenkiintoisia ajatusmalleja. Päähenkilö ymmärtää, miten typerää on kerätä materiaa maan päälle, kun se voi yhtenä hetkenä kaikki kadota taivaan tuuliin. Tärkeämpää on henkinen kehitys, joka (hänen mielestään) tapahtuu täydellisen rappeutumisen ja pohjan löytämisen myötä. Teos kritisoi myös nykymaailman pinnallisuutta, kuluttamista ja elämäntapaa kärkkäästi. Esimerkiksi joulukuusi: se loistaa muutaman päivän, sitten se jo heitetään pois tarpeettomana. Nimenomaan tällaista turhaa kuluttamista ihmisten minunkin mielestäni pitäisi vähentää. Ostakaa vaikka sitten muovikuusia.