Aistin helposti, jos ilmassa on ihastusta tai jotain sen tyyppistä. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun totesin että noista tulee pari. Mikä taas tulee itseeni, ihastumiset tulevat puskan takaa useimmiten. Tietty joskus saatan itse toivoa jotain sellaista, mutta toisen osapuolen ajatuksista en tiedä ollenkaan. Tällä hetkellä herravaihtoehtoja on kaksi (tai kolme, mutta yksi on suoraan poisluettu).

  • Ehdokas numero 1 on ollut ystäväni jo pitkään. Ymmärrämme toisiamme hyvin ja suhde varmaankin toimisi. Toisaalta en tiedä, tunnenko häntä kohtaan mitään muuta kuin välittämistä, mikä on luonnollista jo pitkän ystävyyden takia. Toisaalta en edes tiedä, onko hän varattu. Käytöksensä ei aina anna sellaisia viitteitä, vaikka herra onkin useamminkin seurustellut ystävyytemme aikana. Matalan profiilin miehiä.
  • Ehdokas numero 2 taas puolestaan on uudempi tuttavuus, ja ystävänsä mielestä selkeä tapaus. Toiselle ystävälleni hän kuitenkin myönsi kiinnostuksensa vasta useamman alkoholiannoksen saattelemana. Tässä sitten odottelenkin, viitsiikö herra joskus tunnustaa tunteensa selvinpäin. Ei, en tiedä, kauanko saan odottaa. Kiinnostus on hyvällä todennäköisyydellä molemminpuolista, mutta ehdokas numero 1 saa minut miettimään tämän vaihtoehdon laatua.

Ja se kolmas, ei ollenkaan tyyppiäni. Pyysi kahville, mutta niin onneksi kuulemma kaikkia. Toivon vain, etten anna liian ystävällistä kuvaa itsestäni.

Ärsyttää suurenpuoleisesti, eikä edes pelkästään tuon asian takia. Stressaa ihan hirmuna enkä jaksa ajatella samaan aikaan henkilökohtaisia suunnitelmia, koulua ja ihmissuhteita. Onneksi kohta on loma. Jos joulussa on joku hyvä puoli, niin se, että se on kansallinen juhlapyhä (ja ehkä myös kansainvälinen..?), ja joulurauha lankeaa maan päälle jolloin minäkin saan melkein olla rauhassa.