Sovitaanko, että aina, kun luen muiden ihmisten blogeja, joudun itsekin kirjoittamaan yhden tekstin. Ei vastalauseita, hyvä, sovittu juttu.

Isän mielestä parisuhteita määritellään pierunkestävyydellä. Tämä olisi ollut hauskakin juttu, mutta jälleen kerran isäni vain onnistuu suututtamaan yhä enemmän. Sen lisäksi suututtaa myös sosiaalitoimiston tantta, joka sanoo yhdelle ihmiselle yhtä ja toiselle toista. Vähän niinkun lakimieskin on aina sen ihmisen puolella, jonka kanssa keskustelee.

Huomenna juhlitaan kaverin 18-vuotissynttäreitä, leivon tänään kakkua. Vaihdoin asunnosta järjestystä ja hankin uuden kääpiöhamsterin. Kun on tottunut siihen, että kotona on aina vilinää ja melskettä, niin on vaikeaa elää kun on ihan hiljaista. En ymmärrä niitä ihmisiä, joille pitää olla täysin hiljaista, kun he nukkuvat. Minusta kellon tikitys vain kertoo, että olet yhä elossa ja tässä todellisuudessa.

Pst, kohta ilmestyy jälleen kerran uusi Professor Layton -peli, enkä ole vielä saanut hankittua edellistäkään. Keksin kuitenkin tavan, millä saa läheisestä pelikaupasta minkä tahansa Nintendo DS:n pelin alle 25 eurolla 8) Lisäksi kesken on tällä hetkellä Legend of Zeldan uusin käsikonsolipeli Spirit Tracks, joten minulla on muuta touhuttavaa tässä pelien julkaisuja odotellessa :) Myös Wiille tuleva Skyward Sword kuulostaa oikein lupaavalta.

Kävin myös Kemissä Satama Open Air -tapahtumassa, jossa esiintyivät Sonata Arctica, Northern Kings ja Tarot. Illan ehdottomasti paras esiintyjä oli kuitenkin välispiikkien juontaja Ville, sokea 10-vuotias poika joka kertoi vitsejä. Kiitos myös Tarotin kiipparistille, joka kaatoi kiipparitelineen ja pisti koko lavan pimeäksi ja äänettömäksi - ellei lasketa rumpujen ääntä, kun Hietala joutui huitomaan rumpalille, jotta tämä tajusi lopettaa soittamisen. Northern Kings soitti (vai pitäisikö sanoa lauloi?) yllättävän hyvin, mutta myös Sonata oli loistava!