En tiedä, mistä kirjoittaisin. Kokeilkaa tehdä juustokakkua, jossa on piparkakkupohja, juuston seassa piparkakkumaustetta ja pinnalla glögikiille. Nam. Kohta täällä pitäisi olla pieniä palleroisia, sen verran pyöreänä on ollut tuo hamsterineiti :)

Ukki joutui isänpäivänä sairaalaan keuhkokuumeen takia. Eilen isäni soitti ja sanoi, että on viimeiset hetket mennä häntä katsomaan ja kysyi, haluanko lähteä. Pyrin pitämään periaatteen, että en halua nähdä vanhaa, kituvaa ihmistä vaan mieluummin muistan ihmisen terveenä ja iloisena. Ukki on vielä sen verran dementoitunut, ettei varmaan edes olisi muistanut, kuka olen. Vielä se siellä sairaalassa ilmeisesti porskuttaa menemään, kun mitään ei ole kuulunut. Kaksi ja puoli vuotta sitten hän oli myös sairaalassa ja isän mukaan "veteli viimeisiään", mutta sitkasta tuo isän puolen suku näyttää olevan.

Minulla ei ole vielä minkäänlaisia urasuunnitelmia. Yritin yliopistollakin tähystellä eri aloja, mutta päädyin vaan löytämään mupuselle mahdollisen jatko-opintopaikan. Ajattelen itse olevani palvelualtis, mutta en haluaisi työskennellä ravintola-alalla enkä lähihoidon parissa. Nuoriso-ohjaajakin on vähän niin ja näin. Toisaalta minua kiehtoo ajatus rakennuksista, kodista ja sisustamisesta. Arkkitehdiksi ei minusta ole, sen verran huono olen matematiikassa.

Greyn Anatomian viides tuotantokausi on kamalan surullinen! Olen itkenyt ensimmäisten kahdeksan jakson aikana vähintään kerran per jakso (taisi olla se aika kuusta kun söin myös suklaata samalla..?) ja nauranut vain kerran, kun O'Malley vei sydänvikaisen pojan tutustumaan väärään leikkaussaliin. Yleensä pidän iloisista sarjoista, mutta Greyn Anatomia tekee poikkeuksen, ja loistavan sellaisen. Ostan kyllä enemmänkin tuotantokausia jatkossa.

Nyt alan pelailemaan Bejeweled Blitziä (ihan hiton koukuttava peli!) ja ehkä katson pari jaksoa GA:ta, ennen kuin lähden mupusen luo evakkoon. Lisää uutisia pyöristyneestä kääpiöhamsterista seuraavassa päivityksessä, stay tuned ;)